Maan pinnalla oleva paksu ruskea kerros on siis saastepilvi, siitä ylöspäin katseella seuraten voi löytää valkoisia, oikeita pilviä… Aika surullinen näky.
Posts Tagged saaste
Oltiin taas viikonloppuna poissa Santiagon sauhuista jo tutulta tuntuvalla Cajon de Maipon seudulla, tarkemmin sanottuna Embalse el Yeso-nimisessä paikassa upeiden vuorten ympäröiminä. Reissu oli periaatteessa alunperin Club Cenitin reissu, mutta liikunnanope kutsui molemmat liikuntakurssin ryhmät mukaan matkaan ja loppuen lopuksi matkaan ei juuri muita lähtenytkään kuin meitä opiskelijoita. Yhteensä noin 50-60 opiskelijasta matkalla lähti vajaa 30. Meno muistutti jälleen enemmän yläasteen luokkaretkeä kuin oppaiksi opiskelevien vaellusta, olisi TODELLA mielenkiintoista nähdä toi porukka silloin heidän valmistumisen hetkellä tai vähän jälkeen. Kuinkakohan moni on vielä mukana ja kuinka moni todella on saanut sen ulkoilukärpäsen pureman ja aikoo todella työskennellä näiden juttujen parissa.
Reitti oli todella helppo ja melko lyhyt, pikkubussit kuljettivat meidät lähtöpaikalle, josta kävelimme huonokuntoista tietä n. 3 tuntia leiripaikalle. Telttojen pystytyksen jälkeen oltiin vapaita ja kukin teki mitä teki. Varsin suosittua oli kivuta hieman ylemmäksi leikkimään lumeen ja ihailemaan uskomatonta auringonlaskua. Välihuomautuksena voisin mainita, että mut on aivan myyty tälle vuoristoliikunnalle, kyllähän mä vuorten kutsun oon aina tuntenut kaikkien lukuisten alppireissujen perusteella, mutta jotenkin se on tosissaan voimistunut täällä. Illalla istuskeltiin nuotion äärellä ja siinä vaiheessa kun vanhat alkoivat miettiä yöpuulle käymistä alkoivat lapset soittaa, laulaa, leikkiä apinoita (ja chewbaccaa). Tätä riemukasta riehumista saikin kuunnella sinne aamuneljän tietämille.
Sunnuntaiaamuna väsyneet, mutta onnelliset lapsukaiset siirtyivät yksi toisensa jälkeen leiripaikan reunalla olevaan kuumaan lähteeseen (veden lämpötila n. 24-30 astetta) matkimaan merileijonia. Puolenpäivän aikaan heivattiin rinkat taas selkään ja suunnattiin takaisin busseille ja busseilla turvallisesti rakkaan smogipeitteen alle.
Liikunta-ja retkeilykokemuksena retki ei ollut järin ihmeellinen, mutta hyvän olon tuolla ulkonaololla jälleen sai aikaiseksi. En ihan hetkeen myöskään ole nähnyt yhtä vaikuttavaa taivasta ja auringonlaskun kehitystä. Koko vaihtoajan aikana aina silloin tällöin on tullut semmoisia hassuja ahaa-elämyksiä, kun on tajunnut olevansa jossain hyvin kaukana kotoa, oudoissa (lue: erilaisissa) olosuhteissa, uusien espanjaa puhuvien ihmisten kanssa ja nauttivansa olostaan. Viime viikonlopun retkellä niitä tuli monta!
Loppukoon jaarittelu tähän ja antaa kuvien puhua puolestaan:
Saasteista
May 8
“Santiago was placed under its eighth “environmental alert” this year on Sunday, a menacing sign that pollution in the Metropolitan Region will be worse than ever in the coming autumn and winter months.”
…
“The situation this year is complicated because it is certain that small particulate matter, what we call PM 2.5 and which is not currently monitored, penetrates respiratory tracts and leads to more cardiopulmonary sickness,” said Dr. Juan Luis Castro, the head of Colegio Medico, Chile’s physicians’ association. “This means more of everything, from allergies to pneumonia.” He added that, as in previous years, young children and the elderly will be the most impacted.”
(The Santiago Times: CONTAMINATION IN CHILE’S CAPITAL CITY OF SANTIAGO GROWS WORSE)
Vihdoinkin lisää kuvia!
Apr 8
Vihdoin sain muutaman kuvan lisää Flickriin.
Oltiin Ossin kanssa kaksi viikkoa sitten Viña del Marissa, suositussa rantakohteessa noin puolentoista tunnin bussimatkan päässä Santiagosta. Kyseinen sunnuntai sattui olemaan hemmetin viileä, joten ajatus auringon alla käristelystä ei ihan toteutunut. Kierrettiin hieman keskustaa ja päädyttiin aivan keskustan vieressä olevalle rannalle etsimään lämpöä rantahiekasta.
Kaupunki itsessään ei ole mun mielestä järin hurmaava, aika sotkuista ja turismilla täytettyä. Toisaalta varmaan hyvillä keleillä rantaelämää riittää. Rannalla tunnelma oli mukavan leppoisa, ihmisiä ei ollut paljon, lähinnä paikallisen oloisia ihmisiä perheineen viettämässä rauhallista lomapäivää. Ja kyllähän paikalle ilmestyi se pakollinen katusoittajakin kitaroineen.
Kuvat Viñasta löytyvät täältä.
Tässä taas yksi kuva San Carlos de Apoquindossa olevasta kampuksestamme. San Carlos on melko varakas kaupunginosa Santiagossa ja sen huomaa kyllä kampuksella liikkuessaankin. Nuoriso on aika selvästi keskimääräistä varakkaammista perheistä. Tunnelma on kuitenkin varsin mukava, sillä tuolla kampuksella opiskelevat kaikki vähän luovempia aineita opiskelevat. Kampukselta löytyy mm. mainonnan, designin, tv- ja elokuvatyön opintosuunnat.
Taustalla näkyvät vuoret ovat oikeasti todella lähellä, mutta saastepilvet saavat ne näyttämään etäämpänä olevilta. Kampus on aika paljon korkeammalla kuin keskusta ja tuolta on helppo huomata ilmassa olevan saasteen valtava määrä (Wikipediassa on lyhyt juttu aiheesta kiinnostuneille).
