Posts Tagged juhlat

Viimeiset päivät Santiagossa

Nyt olo on aika sekava, pääasiassa aika ikävä vaikka on seassa toki positiivista odotustakin tulevasta. Laukut on jälleen pakattu, 20 kilon laatikko lähetetty Suomeen ja lentokentälle lähtöön on vain pari tuntia. Ollaan Paulinan kämpillä muutamien opiskelukavereiden kanssa, ollaan grillailtu ja muut on puuhailleet koulutöiden parissa. Ajatus lähdöstä tuntuu pahalta.

Viimeiset 10 päivää meni nopeasti, mutta mukavasti. Viikko Santiagossa, lähtövalmisteluja, opiskelukavereiden tapaamista, osallistuminen koulun rafting-reissulle ja Chilen kansallispäivän, 18. syyskuuta, juhlintaa. Mentiin kahdeksi päiväksi Valparaisoon, jossa tutustuttiin juhlintaan eli chichan juontiin, grilliruokien syömiseen, leijojen lennättämiseen ja ramadoihin/fondiin eli telttakyliin, joissa em. tuotteita nautitaan. Sen jälkeen jatkettiin pariksi päiväksi Viñan ja Valparaison välille Paulinan äidin tuttujen luokse, jossa koin melko intensiivisen ja autenttisen kansallispäivän vieton, ruokaa tuli syötyä niin hemmetisti, että vieläkin kivistää. Hieno kokemus!

Mutta nyt tosiaan lähtö täältä on liian lähellä. Saavuin Etelä-Amerikkaan tammikuun lopussa, joten lähes kahdeksan kuukautta täällä tuli elettyä ja reissattua, täällä on monta tärkeää ihmistä ja tuntuu pahalta jättää ne taakse. Onneksi nykyään kuitenkin on sähköpostit, messengerit, Skypet ynnä muut joten yhteyttä tulee takuulla pidettyä. Ja onpa sitä jo tapaamisiakin sovittu.

Tänään Chilessä, Etelä-Amerikassa ja parinkymmenen tunnin kulutttua Uudessa-Seelannissa aika kaukana kaikesta tutusta, niin Santiagosta kuin Helsingistäkin.
15. päivään lokakuuta ei ole enää pitkä aika eli kohta sitä ollaankin jo Suomessa taas. Palailllaan!

Tags: , , , ,

Chile – Bolivia

Pitkähkö hiljaisuus johtuu viime aikojen ahkerasta reissaamisesta, mutta nyt hieman päivitystä viimeisiin kuulumisiin. Pahoitteluni, mutta tästä tuli aika pitkä postaus, oli pakko saada hommat ajantasalle…

Kuten aiemmin mainitsin lähdimme Paulinan kanssa bussilla Santiagosta kohti pohjoista. Tie vei La Serenan lähistölle, Pan de Azucarin kansallispuistoon, San Pedro de Atacamaan, josta olen jatkanut yksin Boliviaan.

KLIKKAA TOSTA ALTA LUKEAKSESI KOKO JUTUN!

Read the rest of this entry »

Tags: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kuulumisia vaihteeksi

Eipä ole taas hetkeen tullut kirjoiteltua, tuntuu että aika menee ihan julmettua vauhtia vaikka päivärytmi onkin jonkin verran alusta rauhoittunut. Silti tuntuu, ettei sitä ihan kamalan paljon tule kotona oleiltua.

Aluksi pieni tiivistelmä parista viime viikosta. Kolme viikkoa sitten oltiin viikonloppu Cajón del Maipossa, parin tunnin bussimatkan päässä Santiagosta. Käveltiin Baños Morales -nimisestä pikkukylästä hiukan ylemmäs pienen järven rantaan ja vietettiin siellä pääsiäistä. Lauantaiksi laskeuduttiin takaisin kylään ja Kiki ja minä käytiin leikkimässä länkkäreitä hevosten kanssa. Lauantaiyö nukuttiin alempana laaksossa ja sunnuntai meni meidän liikunnanopettajan maapalstalla grillaillen muiden opiskelijoiden kanssa. Kikillä on vähän enemmän juttua ja joitain kuviakin tuolta reissulta. Seuraavana viikonloppuna pidettiin juhlat meillä. Paikalle kutsuttiin melko tarkkaan kaikki, jotka tunnetaan, eli koko liikuntaryhmä, muita Santiagossa opiskelevia vaihtareita ja muutama satunnainen tuttu. Loppuen lopuksi paikalle saapui n. 25 henkeä, lähinnä koulukavereita (myös ope tuli miehensä ja siskonsa kanssa!). Tunnelma oli varsin hyvä, porukka ihmetteli suomalaista boolia, stereoissa pauhasi junnujen mukanaan tuoma reggeaton ja salsa ja pian olohuoneessa olikin tanssilattia kuumana. Pieni kulttuurien kolaus vaan tapahtui siinä vaiheessa, kun vihdoin kello kaksi ajateltiin, että on pakko lopettaa ja siirtyä baarin puolelle. Se ei ilmeisesti ole täällä tapana, vaan jos juhlat järjestetään niin niitähän sitten juhlitaan aamuun asti samassa paikassa. Saatiin porukka kuitenkin ulos, mutta baariinhan ne eivät lähteneet, koska se on kuulemma varsinkin meidän lähistöllä olevalla baarikadulla niin kallista. Me vähän ihmeteltiin tota kommenttia, kunnes kuultiin, että moneen baariin ulkomaalaiset pääsee ilmaiseksi, mutta paikalliset joutuvat maksamaan. SAIRASTA! No mutta, ihmiset tykkäsivät juhlista niin kauan kuin ne kestivät ja seuraavalla kerralla ollaan taas viisaampia. (Kikillä on tästäkin juttua ihan kuvien kera.)

Viime viikonloppu olikin taas omistettu ulkoilulle. Perjantaina mentiin liikuntakurssin kanssa samaisen Baños Moralesin lähelle päivän mittaiselle kävelylle. Mittaa kävelylle kertyi vissiin joku 10-14 kilometriä ja korkeuseroa lähemmäs kilsa. Olisi kyllä hauska nähdä millaisia noi ihmiset on valmistuessaan tuolta koulusta. Niistä pitäis tulla retkioppaita tms. ja moni oli aivan loppu jo ton reissun jälkeen! No onhan niillä vielä aikaa treenata ja ope sanoikin eilen, että nyt lisätään fyysisen treenin määrää. Muiden opiskelijoiden lähtiessä illalla busseilla takaisin Santiagoon me jäätiin Baños Moralesiin yöksi telttaan. Lauantaiaamuksi oli sovittu tapaaminen Club Cenitin porukoiden kanssa. Club Cenit on paikallinen vuoristoseura, vissiin aika lailla kaveriporukalla toimiva porukka, jossa meidän ope toimii aktiivisesti miehensä kanssa. Ne kutsui meidät mukaansa retkelle Dientes del Diablo vuorta valloittamaan ja mehän lähdettiin! Lauantaina noustiin leiripaikalle rinkkojen kanssa, korkeuseroa kertyi aika tasan yksi kilometri melko jyrkässä maastossa. Auringon paistaessa hiki oli pinnassa. Sunnuntaiaamuna suunnattiin kohti huiputusta aamun sarastaessa. Korkeuseroa huipulle (n. 3950m) oli jälleen lähes 1000 metriä pitäen sisällään kivikkoa, lunta ja jäätä. Meidän porukka ei huippua tällä kertaa kuitenkaan saavuttanut; jouduttiin nousemaan aika rauhalliseen tahtiin, jolloin aika meni tiukille ja toisaalta olosuhteet oli aika erilaiset, kuin odotettiin. Ei otettu turhia riskejä jäisellä huipulla vaan luovutettiin n. 300 korkeuserometrin päässä huipusta ja hyvä niin sillä nytkin olimme takaisin leirissä vasta iltakahdeksalta, kolmetoista tuntia lähdön jälkeen. Maanantaina palasimme takaisin kylään ja bussilla Santiagoon. Epäonnistuneesta huiputuksesta huolimatta oli kerrassaan hieno reissu! Maisemat olivat mahtavat ja kuten aina, raitis vuoristoilma ja liikunta saavat olon voittamattoman hyväksi.

Kotiin päästyämme siirryttiin pikaisesti suihkussa käyden erääseen suureen puistoon juhlimaan vappua muiden (suomalaisten) vaihtareiden kanssa. Suomalaiseen tapaan syötiin piknik-ruokaa ja juotiin hieman kuoharia ja muuta juomaa, melko raukeasta olosta huolimatta hauska ilta. Eilinen tosin meni aika unessa kaiken aktiviteetin jäljiltä.

Em. aktiviteettien lomassa ollaan Ossin kanssa oltu myös tekemässä meidän ryhmän ensimmäista musiikkivideota. Kaikenlaisten sählinkien takia eilinen editointi meni meiltä sivusuun, onkin siis jännittävää nähdä minkälaista tulosta pojat saivat aikaan. Seuraavaksi onkin vuorossa ihan oikeasti bändin kanssa tehtävä video… Kohta mä voinkin alkaa ottaa yhteyttä hiukan isompiin artisteihin, Red Hot Chili Peppersiltähän on tulossa just uusi levy, joten ne vois ehkä tarvita apua…

Aijuu, Guru on tulossa kuun loppupuolella Santiagoon keikalle Jazzmatazzin merkeissä, voipi olla, että täytyy mennä katsastamaan!

Tags: , , , , , , , , , ,