Katsottiin äsken telkkarista tosi mielenkiintoinen ja koskettava neuvostoliittolainen/venäläinen dokumentti Neuvostoliiton aikana syntyneistä lapsista, joita haastateltiin 7, 14 ja 21 vuotiaina. Dokumentin ensimmäinen osa löytyy Ylen Areenalta ja toisenkin osan pitäisi sinne ilmestyä, suosittelen katsomaan!
Kings of Convencience: Declaration of Dependence
Jotenkin tämä homma taas kerran vaan toimii. Levyn kuuntelu saa aikaiseksi mukavan rauhallisen fiiliksen, joka on omiaan esim. työssä keskittymiseen. Kun katseen nostaa tietokoneen ruudulta kohti ikkunan takana avautuvaa näkymää, jonka täyttävät vihreät ja keltaiset puut pienen usvan keskellä tuntuu siltä, ettei parempaa soundtrackiä voisi tähän hetkeen löytää.
http://www.kingsofconvenience.com/
Sain eilen tekstiviestin, joka sisälsi mukavimman tiedon aikoihin – hyvä ystävä ja vaimonsa olivat saaneet poikalapsen! Nyt täällä odotetaan kuumeisesti sitä, että heitä pääsisi tapaamaan. Tietty varpajaisiakin odotetaan innolla.
On kiva päästä seuraamaan heidän alkavaa perhe-elämää, kyseessä on kuitenkin mun ensimmäiset läheiset ystävät, jotka saavat lapsen. Mukavaa on myös se, että he muuttivat hiljattain lyhyen kävelymatkan päähän meistä, joten voidaan helposti tehdä puolin ja toisin vierailuja. Huippu juttu!
Meilläkin päättyi eilen kuukauden mittainen odotus, kun tilaamamme kirjahylly saapui. Edessä oli parin tunnin jännittävä asennustyö. Proppujen laittaminen on aina hermostuttanut mua ja nyt niitä laitettiin 22 kpl! Lopputulos on kuitenkin hieno. Nyt vaan jännityksellä odotetaan ja katsotaan pysyykö se seinällä…
Kerrankin oltiin aikaisin liikenteessä ja lompakko kiitti!
Terveisiä Rio de Janeirosta, jonne työt ovat mut heittäneet. Mukavalta vaikuttava paikka, mutta aikaa vain on niin kovin vähän, ettei omia seikkailuja ole ehtinyt tekemään, mitä nyt ollaan iltaisin käyty jossain syömässä. Duunit tehdään bunkkerin kaltaisessa paikassa maan alla. Tyypillistä. prkl. Ekana päivänä lämpötila ulkona oli reilusti kolmenkymmenen paremmalla puolella ja aurinko paistoi kovempaa kuin aikoihin. Luonto on täynnä värejä ja ihmiset ovat niin kesävarusteissa ettei paremmasta väliä. Aika kiva piristysruiske Suomen alkutalven keskelle.
Mutta hemmetti, että tuntuu kummalliselta katsella noita palmujen katveissa lymyileviä joulupukki- ja joulukuusifiguureita! Täällä ollessa tuntuu vaikealta ajatella jouluaaton koittavan neljän päivän päästä. Siitä huolimatta, oikein mukavaa joulunodotusta kaikille!
Vuoden lähestyessä loppuaan alkaa eripuolilta puskea kaikenmaailman TOP-listoja ja muita vuoden tapahtumien yhteenvetoja. Time-lehti on vetässyt yhteen aiheen jos toisenkin erilaisten TOP10-listojen muodossa.
Tarjolla on “50 Top 10 Lists of 2007”
Melkoisia listamaakareita ovat! Tällaisia nyt ei pidä ottaa universaaleina totuuksina, mutta onhan se melko mielenkiintoista nähdä mitä ihmiset eripuolilla maailmaa pitävät tärkeänä.
Ympäri kaupunkia kailotetaan sellaista, ettei busseissa pitäisi puhua kännykkään henkilökohtaisia juttujaan. Kampin bussiaseman valotaululla luki “omien asioidesi ei tulisi kuulua muille”. On siinäkin taas… Kuulostaa vahvemmalta Suomi-stereotypialta kuin matkaoppaiden lausahdukset. Meistä on NIIN vastenmielistä tietää tuntemattomista ihmisistä mitään, varsinkin jos heillä on jokin hullusti. Eihän “omien asioiden tulisi kuulua muille”, paljon kivempaa olla yhdessä yksinään.
Jos multa kysytään niin kailottakaa menemään vaan, kuka tietää vaikka nykynuorisosta (jonka oletan olevan se suurin kailottajaryhmä) kasvaisi hieman avoimempi sukupolvi, joka ehkä jopa osaisi puhua asioistaan muille, ties vaikka vältyttäisi edes yhdeltä ylimääräiseltä kouluammuskelulta.
Tällaisia terveisiä tänään työbussimatkan penkillä pohdittuna.
Tuli vähän myöhässä, eilenhän te olisitte tätä tarvinneet, mutta osaattepa sitten ensi viikonloppuna!
Jotakuinkin kolmasosa lomasta on vielä jäljellä ja tässä vaiheessa pitää todeta, että kaksi viikkoakin voi tuntua mukavan pitkältä ajalta. Loman alkaessa vähän pelotti, että loma loppuisi saman tien kesken. Toisin kävi. Lähdin perjantaina suoraan töistä Tampereelle, sieltä Porkkalaan, josta taas Porvoon kautta Saimaalle. Lomastani olen toistaiseksi viettänyt noin tunnin Helsingissä ja niin kovasti kuin siitä kaupungista pidänkin, oon kyllä tyytyväinen, että oon malttanut pysytellä pois sieltä. Tuntuu oikeasi siltä, että oon ollut lomalla ja se on hyvä juttu! Nyt oon junassa matkalla Savonlinnasta Helsinkiin. Pitäis koittaa hoitaa muutamia koti-juttuja ja mikäli säät sallii meen loppuviikosta Hankoon hyppäämään.
Loma rocks!
Viimeisimmät kommentit