Helsinki toisin silmin

Eilen ja tänään on tullut kierrettyä Helsinkiä kahden saksalaisen kanssa. Ollaan viety heitä syömään ja kävelytetty ympäri keskustaa. Tänään iso osa päivästä meni upeasta säästä nauttien syksyisessä Suomenlinnassa.

Se on kyllä jännä miten erilailla sitä itsekin näkee oman kotikaupunkinsa, kun esittelee sitä muille. Mä pidän tästä kaupungista ihan tosissaan!

Huomasin taas kuinka paljon mä pidänkään siitä, että ympärillä on ihmisiä. Tänäänkin keskusta suorastaan kuhisi ihmisiä; tuntui että kaikki olivat vääntäytyneet ulos nauttimaan auringosta. Kyllä mäkin toisinaan kaipaan rauhaa ja yksinoloa, monesti luonnon lähellä. Siltikin mä mielummin vietän arkeni ihmisten ilmoilla.

Nyt ruokaa laittamaan ja sitten Helsingin yöhön.

Hyppykauden päätös

Aurinko alkaa hiljalleen laskea Hangon lentokentän yllä ja ensimmäisen hyppykesän viimeinen hyppy on takanapäin.
Aloitin laskuvarjohyppäämisen heinäkuun alussa ja sen jälkeen hyppyjä on kertynyt 9 kpl. Tuo on ihan siedettävä tahti vaikka enemmänkin olisi voinut hypätä. Viikonlopuille riitti kuitenkin muutakin ohjelmaa, hyppyreissuun tuhraantuu aikaa lähes järjestään koko päivä.
Kokemukset ovat olleet todella hienot, joten ensi kevättä odotan innolla. Kohta on edessä seuratoimintaan kuuluvaa vapaaehtoistyötä; seuran ikivanha, julmetun iso kuorkkipaku Malmille. Huippunopeudella 70 km/h…

Kesäloma kolkuttelee

Ha haha HA! Nyt lasketaan enää tunteja kesäloman alkuun! Edessä on huikeat kaksi viikkoa täyttä lomaa, tiedossa on hyvin vähän ohjelmoitua tekemistä ja sitäkin enemmän hetkessä elämistä. Tänään Tampereelle, illalla on tiedossa Husky Rescuen keikka Yo-Talolla, huomenna ja sunnuntaina muuten vaan hauskanpitoa Tammerfestin humussa. Loman aikana käyn jossain vaiheessa Saimaalla Muikussa perhettä tapaamassa, koko klaani on silloin kasassa ja se on aina kivaa. Jossain välissä olisi hienoa saada hypättyä Hangossa hypyt #4-#7. Mitään pitkiä reissuja ei ole tiedossa, mutta päiväretkiä varmaan tulee tehtyä. Porvoo, Fiskars, Tallinna ja erilaiset kesämökit pyörii mielessä. “Tallinna?”, saatatte kysyä. Siihen vastaan olleeni siellä viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, eli voisi jo olla aika käydä katsomassa miltä siellä nykyään näyttää.

Mutta nyt on vielä joitakin tunteja töitä edessä, ei montaa…!

Life’s good

Painostuksesta pitänee kai kirjoittaa pieni päivitys. Ei ole tehnyt hirveesti mieli näin kesäaikaan viettää töiden jälkeen aikaa koneen ääressä. Elämä on jatkunut aika lailla samaan malliin kuin aiemminkin mainitsin. Töitä tulee tehtyä ja into kantaa edelleen. Vapaa-aikaan kuuluu harvinaisen mukavia ihmisiä, juhlia, liikuntaa, musiikkia ja lukemista. Viimeisen parin kuukauden aikana on tullut koluttua monia vanhoja levyjä läpi suurella innolla. Luettavaa taas on huomattavasti enemmän kuin mitä aika antaa myöden lukea. Viime viikonloppu meni Tampereella ja oli mulle selvästi vuoden eka todellinen kesäviikonloppu. Nyt ei tekisi mieli tehdä mitään muuta kuin olla ulkona. Onneksi tiedossa on useampikin mökkiviikonloppu. Sunnuntaina uskaltauduin ekaa kertaa HYVIN pitkään aikaan koripalloa heittelemään ja samantien jäin koukkuun. Nyt eteisen hyllyllä komeileekin uusi koris, jota kävin jo viereisen korttelin kentällä kokeilemassa, ässää!

Iltalenkillä käydessä kävi mielessä, ettei viimeaikaiset vauhkoamiset suomalaisten huonosta kunnosta voi pitää paikkansa, sen verran tungosta oli kävelyteillä. Juoksu oli enemmänkin pujottelua muiden lenkkeilijöiden, pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden seassa. Saman reitin varressa näin myös ison melojaryhmän, neljä eri koriskenttää täynnä pelaajia, kahdet tenniksen pelaajat, yhden pesisporukan ja yhden futismatsin…

Ote elämästäni nyt ja vuosi sitten

Campsite

Originally uploaded by Markus_.

Nyt: Istun sisällä ja kirjoitan viimeistä merkittävää opiskelutyötäni, ärsyttää ja motivaatio on alhaalla, koska ulkona on hieno keli ja sitä saa nykyään töidenkin puolesta viettää ihan riittävästi aikaa koneen ääressä. Viimeinen kuukausi on mennyt kuin siivillä. Takana on nyt tosiaan jo neljä viikkoa töitä, mielenkiintoista on ollut ja joka päivä olen mennyt mielelläni töihin. Syinä siihen ovat erittäin mukavat työkaverit ja mielenkiintoinen aihepiiri työtehtävien suhteen.

Sain avaimet uuteen asuntooni pari viikkoa sitten ja olen hiljalleen siirtänyt tavaroita sinne, tällä hetkellä kämpässä on aika moinen sekasotku, koska aikaa ei yksinkertaisesti ole ollut tavaroiden järjestämiseen. Päätin käydä hommaan käsikisi vasta, kun tuo koulutyö on hoidettu. Sitten voin hyvällä omalla tunnolla tehdä vapaa-ajallani mitä haluan. Yhtäkään yötä en ole vielä uudella asunnolla viettänyt, mieli kyllä tekisi.

Elämä on ollut varsin intensiivistä nuo viimeiset neljä viikkoa, lähes joka ilta on ollut töiden jälkeen jotenkin ohjelmoitu, on tullut tavattua kavereita, kiipeiltyä, kirjoitettua koulutyötä, hoidettua kummityttöä, muutettua jne. Ei ole siis tylsäksi käynyt aika, mutta moni mukava asiakin on jäänyt odottamaan tulevia vapaita hetkiä; laatikoissa odottaa monta lukematonta kirjaa, tietokoneella odottaa käsittelemättömiä valokuvia ja kamera janoaa uusia otoksia. Liikkua pitäisi enemmän ja tahtoisin tavata monta kaveria.

Että sellaista tähän päivään.

Vuosi sitten:
Käväisin Flickrissä katsomassa mitä tein vuosi sitten ja löysin oheisen kuvan, jonka ilmeisesti otin 15.4.2006. Silloin olin vuorilla Chilessä Ossin ja Kikin kanssa. Ilma oli hieno ja taisipa olla pääsiäisviikonloppu. Elämä oli varsin huoletonta (en nytkään koe itseäni huolien valtaamaksi, mutta tuo huolettomuus oli hyvin erilaista). Päivät täyttyivät uusista asioista ja joka päivä oli uusi seikkailu. Niin on tosin nytkin jokainen päivä ollut erilainen ja täynnä uutta. Suuri ero oli siinä minkälaisilla aktiviteeteillä tuolloin vuosi sitten päiväni täytin. Ulkona tuli oltua aivan järjettömästi ja liikuntaa harrastettua ihailtavan paljon, kun taas sisällä, paikallaan koneen ääressä pysyttelin hyvin minimaalisesti. Tuolloin en tiennyt tulevaisuudestani juuri mitään. Vaihtoehtoja oli likipitäen miljoona. Mihin aion keskittyä, kun palaan Suomeen, missä tulen asumaan, kaikki oli avointa ja nyt olen jälleen Suomessa ja elämän perusasiat on selvillä taas melko hyväksi toviksi eteenpäin. Aika rauhoittava fiilis, vaikken aiokaan tähän olotilaan tuudittautua loppuelämäni ajaksi.

Tässä tämmöinen hetken mielijohteesta tehty pinnallinen heijastelu elämäni parin vaiheen välillä. Ajatuksia tuli jälleen käsiteltyä ja nyt voi palata taas Wordin ja hankintatoimen arvostuksen pohtimisen pariin.

Aurinkoista kevättä!

Ensimmäinen työviikko on takana

Viikko töitä on tosiaan takana ja edelleen olen innoissani. Ihmiset vaikuttavat mukavilta ja ovat ottaneet hienosti minut mukaan porukkaansa, työnkuva on mielenkiintoinen ja pääsin samantien kiinni ihan oikeisiin töihin.
Nyt vielä pitäisi saada ne viimeiset koulutyöt tehtyä ja valmistautua muuttoon. Eletään kuulkaas jänniä aikoja!

Ei enää työnhakua

HA! Eilen oli jälleen yksi työhaastattelu, mutta enempää ei tule ei ainakaan hyvin pitkään aikaan, mut meinaan palkattiin eilen. Melkein yhtä hienoa kuin työpaikan saanti on se, ettei enää tarvitse hakea töitä. Duuni on juuri sitä mitä toivonkin, niin lähellä aikaisemmissa töissä ja opinnoissa olen oppinut, täytyy myöntää, että oon aika innoissani.

Heureka! Tiede ON hauskaa.

Oltiin tänään Joskan, Jutan ja Laurin kanssa Heurekassa katselemassa tiedettä. Aiheina oli mm. älykäs liikenne, luonnon “teknologiat” ja erilaiset pelit. Perusnäyttely on tullut jo moneen kertaan koluttua läpi, vaikka olihan sinnekin jotain uutta tullut. Älykäs liikennen piti sisällään asiaa esim. liikenneturvallisuudesta ja liikenteen ohjauksesta. Näytillä oli isot näytöt, joista pystyi seuraamaan reaaliaikaisesti suomenlahden laivojen liikkeitä, Helsingin keskustan joukkoliikennettä ja USA:n yläpuolista lentoliikennettä. Parilla eri ajosimulaattorilla saattoi havainnoida jarrutusmatkoja etc.

Kopioitu luonnosta -näyttelyssä esiteltiin erilaisia asioita, jotka ihminen on kopioinut luonnosta omaan käyttöönsä ja miten luonto on innoittanut tieteentekijöitä. Minä pelissä -näyttelyssä oli paljon erilaisia yksin- ja ryhmäpelejä ja selostuksia niiden toiminnasta, vaikutuksista ja käytöstä ihmismielen tutkimuksessa. Erityisen viihdyttävä oli peli, jossa yksin tai ryhmässä ohjattiin paria klovnia juoksemaan oikealle ja vasemmalle liikkumalla itse erityisen maton päällä. Hiki tuli ja hymyilytti!

Kaiken kaikkiaan oikein mukava poikkeus perus sunnuntairutiineihin!

Työnhakua

Ankara työnhaku on käynnissä ja erilaisia ihania nettilomakkeita on tullut täytettyä yksi, jos toinenkin. Välillä tuntuu, että yhtä hankalaa kuin lomakkeiden täyttely on keksiä tai tietää mitkä firmat olisivat lopulta mukavia paikkoja työskennellä.

Tämän videon perusteella Google ei olisi hassumpi, sen rinnalla alkavat monissa paikoissa mainostetut ilmaiset kahvit tai limut vaikuttaa aika laimeilta…

Kalajuttuja

On taas tullut luettua kaikenlaista. Viime vuonna oli mukava reissun päällä pitää kirjaa mukana ja pitkillä bussimatkoilla keskittyä johonkin tai toisinaan vain hakeutua tuopin ääreen ja rentoutua. Kirjat, joita luin olivat aika moninaisia; pari ensimmäistä oli ihan omia valintoja (oivia kirjoja muuten):

• Gabriel Garcia Marquez – One Hundred Years of Solitude
• Ernest Hemingway - A Farewell To Arms

Noiden jälkeen valtaosa kirjoista löytyi erinäisten hostellien kirjavaihdoista, joissa valikoima ei ollut järin häävi. Noista ajoista lähtien on tullut tasaiseen tahtiin luettua, hyvä niin sillä yöpöydällä ja kirjahyllyssä on lukemattomia kirjoja jonossa aivan riittävästi.

Äskettäin lukaisin Pikku prinssin, joka oli erinomainen – siitä nautti lukiessaan ja se on pysynyt mielessä siitä lähtien ja monet asioista valkenevat luultavasti pitkän ajan kuluessa,  jos silloinkaan. Pikku prinssistä jatkoin Hemingway-nälkäni tyydyttämistä lukemalla Hemingwayn Vanhuksen ja meren. Hemingwayt ovat aina pitäneet mut hienosti otteessaan ja hän on ehdottomasti yksi lempikirjailijoitani. Kyseisen kirjan pariin mua ohjasi myös pikkuisen Pikkis. Ei, Pikkis ei suositellut mulle tuota kirjaa vaan hänen mainioita kalajuttujen lukeminen on pitänyt kalastusasiat mielessä ja kun törmäsin tähän kirjaan oli yhtälö selvä. On muuten tällä hetkellä aika vimmattu halu päästä Kuubaan. On ollut jo pitkään, mutta nyt se taas nosti selvästi päätään. Joku päivä vielä… joku päivä.

Seuraavaksi käynen Joskan hehkuttaman A short history of nearly everythingin kimppuun. Vuoroaan jäävät odottamaan mm.:

• Hemingwayn Kilimandsaron lumet ja Kirjava satama
• Don DeLillon Underworld (yli 800 sivuinen järkäle, jota olen hiljakseen tahkonut heinäkuusta lähtien)
• National Geographicin Geography of Religion: Where God Lives, Where Pilgrims Walk

Lukematta on myöskin pari uusinta Remestä ja Taavi Soininvaaraa, niillä nyt ei olekaan niin kiire.